Kaikkihan sen tietää, että taksikuskia vongataan minkä ehtii. Vai vongataanko sittenkään? Itseäni koko urani aikana ei juuri montaa kertaa ole pyydetty antamaan lisäpalveluksia. Ei se ihan legendaa ole, mutta monesti tuntuu asioihin tulevan sitä taksikuskin lisää.
Kaitpa sitä olisi suostunut, jos olisit ollut mahdolisuus. Ehkä, tietekin riippuu kuka kysyy.
Vaan sattuipa kyytiin kaksi henkilöä, sanotaan nyt vaikka äiti ja poika.
Puolessa välissä matkaa poika aloittaa keskustelun.
Hei, taksikuski. Saako kysyä?
Kysy pois, vastaan. Eihän tuota viitti tuppisuunakaan istua.
Onko totta, että taksikuskeja yritetään iskeä noin niinku viimeiseinä vaihtoehtona kun ei baarista munaa saa?
No kyllähä tuossa jotain totuutta on, minua ei vain ole yritetty.
HYI VITTU! tuumaa äiti etupenkiltä.
Taksikuskit ja lääkärit, ne on sen verran pyhiä etten koskis. Ennemmin meen nyrkille kuin yritän taksikuskia, äiti jatkaa.
Noh, aika tavallistahan tuo kuulostaa olevan, että joku yrittää iskettää munan puutteessa.
"No hyi saatana! Ikinä en ole ollut niin puutteessa, että taksikuskia olis tarttenut yrittää. Lääkärit ja taksikuskit on kyllä mulle niin pyhiä, etten tosiaan koske"
Poika nauraa takapenkillä, enkä itsekään voi olla naurahtelematta.
On se hyvä, että mekin olemme joillekin pyhiä emmekä vapaata riistaa.
Ai niin, siitä saituudesta...
Eräs kyytiläinen halusi välttämättä mennä erään asuinalueen läpi koska se on lyhyempi reitti kuin pääväylää pitkin. Olihan tuo, kaikki 200 metriä. Eli käytännössä 20 senttiä mittarissa. Noh, ei voi mitään. Asiakas sanoo, mistä ajetaan ellei se riko lakia.
-SS
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti